Eilen siis käytiin kauden viimeinen kilpailu. Tulos, aika 9.12, hävinnyt chip, kaksi puhjennutta rengasta, maraton 3.03. Keli ei tällä kertaaa ollut mikään nopea, siitä piti huolen sadekuurot ja päivän mittaan yltynyt tuuli.
Oma kisa lähti liikkeelle ihan kivasti. Uinti-ilo jotakuinkin odotetunlainen, joskin ilman uintitaukoa minulla olisi ehkä ollut tsäänssit pysyä edellisessä porukassa. No kuitenkin uinnin aikana hävitin elämäni ensimmäistä kertaa chipin :D Pyörä lähti todella mukavasti liikkeelle ja eka kierroksen lopulla ajelinkin kisan kolmosen kanssa kymppisakin tienoilla hyvässä nousussa. Siitäpä se sitten lähti ja koin elämäni ensimmäisen rengasrikon. Matka jatkui, mutta 15km päästä sama rengas pamahti uudelleen. Syy varmasti vain oma huolimattomuus, mutta minkäs teet kun on kiire, niin on kiire. No onneksi juuri tuolle paikalle sattui sitten katsoja ja sain häneltä uuden kemmin, mutta aikaahan se otti, kun semmoisella norminokkahuilulla latasin kumin ajokuntoon. Siinä meni sitten kierros vähän itseä kerätessä, mutta lopussa ajelu oli osittain jo ihan vahvan oloista... Juoksun alku oli tosi tukkoinen, tai ei muuten, mutta oli saanut nuo sääret tosi helliksi. Kympin kohdalla tarkastin väliajan 45min ja totesin, että kyllä tervemies juoksee maratonin alle kolmen. No siitä sitten alkoi kova rynnistys, mutta lopputuloksena aika, joka oli muutaman minuutin päälle kolmen :(
Joten siis eipä olisi kausi paljon osuvammin päättyä. Nyt mies oli jo vähän hereillä, mutta sitten tulee tuota lajiin kuuluvaa ihan roppa kaupalla. Tästä on kyllä hyvä nyt siirtyä ylimenokaudelle, ei ainakaan vielä tee mieli lenkille. No voihan se mieli jo ensi viikolla muuttua, kun suuntaan taas yön aikans täältä Hollannista Vuokattiin opintojen pariin. Saa siis nähdä, muuttuuko pänttääminen legendaarisiin tasatyöntöharjoituksiin :D
