Tasurikoulu

Yleisön pyynnöstä, tai ainakin koska yksi lukija on ilmaissut varovaisen mielenkiintonsa aiheeseen, niin kirjoitellaanpa yksi posti tasatyönnöstäkin. Tätä on nyt tullut sen verran hangattua aiheena tuolla Vuokatin päässä, että sieltä tuo kiinnostunut tuskin on :D

Mutta mutta, ehkä tärkeintä tasatyönnössä on oikean sauvanmitan valinta. Itse suosittelen on ihan normaalia 85% omasta mitasta tai ehkä aavistuksen pidempää. Omana karvahattu pohdintana voisin heittää, että tuommoinen useita senttejä liian pitkä sauva aiheuttaa ongelmia tasatyönnön aktivoitumisjärjestykseen. Eli normaalissa tilanteessa tuo TT aktivaatio lähtee lantiosta ja etenee kehon kautta hartioihin ja sieltä käsiin. Liian pitkä sauva johtaa siihen, että tuo järjestys häiriintyy, jonka seurauksena vatsojen käyttö heikentyy, hartiat pullahtaa korviin, tai sitten ojentaja paukahtaa aikalailla nopeasti. Lopputulos on kuitenkin se, että hiihto tuntuu varmasti pahemmalta, mutta vauhti tuskin nousee. Lisäksi todennäköistä on,että lopussa vauhti kaiken lisäksi romahtaa. Tuo ristiriipunta (pumppu) tyyli on sitten hieman oma lukunsa, mutta sitäkään en suosittele niin kauan kun polvet toimii ja omat lonkat on tallella :D

Käsien osalta kyynärpäät kannattaa laittaa ulospäin ja kyynerpää saa joustaa jonnin verran sen jälkeen kun sauvat osuvat maahan. Ajatuksena tuossa on, että lihaksia saadaan hieman venytettyä, jolloin voimantuotto on taloudellisempaa ja nopeampaa. Tuommoinen vanha Jylhäläinen "kyynerpäät pitää" meininki kuuluu siis niihin aikoihin kun ladut olivat pehmeitä, eikä voimaa voinut ylenmäärin laittaa latuun. Tuolla on loistava opetus/motivaatiovideo aiheesta.

Itse harjoittelusta antaisin seuraavanlaisia suosituksia. Noissa meidän aavistuksen kieliposkessa tehdyissä mittaukissa on osoittautunut, että leuanveto vastaotteella ja punnerrus, jossa hypätään ja lyödään kädet yhteen, palvelevat ihan kivasti TT:n tarpeita. Muita hyviä harjoitteita ovat luonnollisesti dippi ja penkki. Lisäksi sitten reilusti erilaisia keskivartalo harjoitteita ja alatalja. Koska tuo TT rasittaa myös yllättävissä määrin jalkoja, ei kannata unohtaa noita erilaisia kyykkyjä. Sitten kun tuo perusharjoittelu ei tunnu enää kehittävän ja penkissäkin satku heiluu kivasti, niin tuolla on tukku hyviä harjoitteita siihen miten se voima saadaan sitten pihallekin!

Tuosta aerobisesta puolesta huolehtisin hiihdon ja erityisesti tasatyönnön lisäksi soutamalla ja (maasto)pyöräilemällä. Eihän nuo perus jalkalenkitkään pahoja ole, mutta jos tarkoituksena on tasatyöntää 90 km, niin uskallan väittää että muutakin tarvitaan. Ja jos uinti onnistuu, niin pitäisin sitä myös yhtenä parhaista harjoitus metodeista varsinkin tuolla palauttavalla puolella.

Lisäideoita ja kommentteja voi esittää tuonne kommenttien puolelle ...

Pyöränsäätö hommat jatkuu ja jatkuu ja ...

Tässä ei päässytkään vähään aikaan säätämään oikein sydmensä kyllyydestä, kun ei ollut oikein pyörää mitä säätää. No nyt on, ja vielä oikein suosikki asento eli tempoasento. Tuossapa alla on videoklippi, jossa on säätövideo vanhalla pyörällä ja nyt sitten ainakin tämän talvikauden käytössä olevalla pyörällä.

Iste pyöränrungoissa ei ole eroa, eli koko ja malli ovat pysyneet samoina. Muutokset tehty lyhentämällä kampia 175stä 172.5. Klossin asennossa on pieni muutos, joka tarkoittaa lähinnä kulmien tarkistamista. Satulankorkeus on himpun alempana. Tällä hetkellä se on 108.4% jalansisämitasta. Satula on muutunut Arionen normaali mallista Arioine TRI 2 satulaan, joka on noin sentin lähempänä keskiötä (- 1cm).

Sisältöä voi vapaasti kommentoida. Perustelen valintoja sitten enemmän tai ryhdyn innolla uusiin kokeilu puuhiin :D

Joroinen 2010

Taas on se aika vuodesta kun nuo ensi kesän tavoitteet on syytä lyödä lukkoon. No siksipä sitten täytyy kirjoittaa ihan oma julkaisu silmällä pitäen tuota Suomen kovaa puolikkaan kisaa. Omalta osaltani olen tehnyt töitä ihan mukavasti osallistujamäärän kehittämisen suhteen. Noista meneillään olevista TRIkouluista valmistuu näillä näkymin joku viitisenkymmentä innokasta triathleettia, jotka lähes poikkeuksetta suorittavat elämänsä ensimmäisen puolikkaankisan juuri Joroisissa.

Joroisten kisa muutti vielä omaanikin aikataulua ihan näin suunnitelmien loppuvaiheessa. Alun perin tarkoituksenani oli vetää samaisena viikonloppuna Rothin kisa, mutta Joroisista kantautuneet huhut, että kisassa olisi mahdollisesti tänä vuonna jo ihan kansainvälisestikin merkittävä (500) osallistujamäärä, sai minut vielä toisiin aatoksiin. Ja onhan se myös mukava olla paikalla kun kaikki nuo uudet triathleetit saavat ensimmäisen kunnon koitoksen päätökseen.

Onhan kisa myös siinä mielessä mielenkiintoinen, että olemme TRIvaimon kanssa samalla viivalla jo toistamiseen. TRIvaimokin on kantanut oman kortensa kekoon ja haastanut tähän mennessä jo ainakin viisi henkilöä kamppailemaan seitsemän tunnin alituksesta. TRIvaimon voi haastaa tuolla toisen blogin puolella.

Joten eikun vaan kaikki nyt mukaan Joroisiin tekemään oikein ennätyssuuri suomalainen triathlonkisa! Kisatavotteista ja harjoittelun aloittamisesta lukijat voisivat mielellään laittaa juttua tuonne kommenttien puolelle...

Vuokatin kiertueen tulokset

Niinpä sitä taas kerran ollaan tulossa Vuokatista kohti kotia. Tämän kertainen reissu sisälsikin mukavan kokonaispaketin erilaisia suorituksia. Reilun viikon reissun aikana tuli voitettua maakuntaviesti, vedettyä TRIkoulunharjoitukset, tehtyä pari kirjatenttiä, sairastettua yksi lentsu, juostua mattotesti ja tietenkin hiihdettyä 150km. Nyt junassa vielä todellisena katseen kerääjänä toimii tuo ensi kauden tuore tempofillari (muilla täällä on lähinnä suksia :D)...
Varsinaisia löydöksiä ei tällä viikolla tullut, vaikkakin saimme tohtorin kanssa mitattua mahdollisesti käänteentekevät tulokset tasatyöntöharjoittelun uusimiseksi. Toisaalta hiihdon kehitys on taas lähes pommin varmaa kun meikäläinen pääsi armoitetusti tuon (puolessa välissä) tutkimuksen yhdeksi koehenkilöksi. Lähes varmaa tasonnousua enteilee myös Ohtosen kanssa eilen suoritettu hiihtolenkki.

No nyt seuraava viikko pitääkin sitten maata kotona ihan kaikessa rauhassa ja alkaa haeskella ihan vain tuota normaalia rytmiä. Matolla käynti osoitti, että harjoittelu on mennyt aikalailla oikeaan suuntaan, joskin tuloksia pitää analysoida oikein kunnon suurennuslasilla vielä kotona. Valmistautuminen ainakin oli miehekäs sisältäen kaksi +60 km lenkkiä oikein reilussa pakkasessa edellisinä päivinä :D

Hepojarvi Ski Maraton

Huh huh! Nyt on takana elämäni ensimmäinen reissu tuonne Venäjän puolelle. No sen verran noissa "itä" maissa on tullut reissattua, että varsinaisilta yllätyksiltä vältyttiin, mutta onhan se vaan aina aika legendaarista, kun rajan takana pistetään hösseliksi.

Suosittelenkin heti kärkeen kisaa kaikille, jotka ovat mielestään kiertaneet Pogostan lenkin riittävän monta kertaa. Järjestelyt toimivat todella hyvin. Mielestäni monen Suomalaisen järjestäjän olisikin hyvä käydä katsomassa vaikka tuolla miten hommia hoidetaan. Kaiken lisäksi järjestäjä hommasi kaikki kyydit ja majoitukset Suomen vieraille.

Erikoisen tyytyväinen olen uuteen taiteilija nimeeni Teemu Lemmehult, joka löytyy tuloksista. Toisaalta hiihtokin kulki hyvin, vaikka kysessä oli ensimmäinen hiihto tälle talvelle. Kisan promoottori pelotteli minua edellisenä iltana, että paikalla on nippu hiihtäjiä Venäjältä ja Valkovenäjältä, jotka ovat juuri tippuneet olympialaisista.

No ainakin näin jälkikäteen voin kertoa, että vauhti oli kärjessä sen mukainen. Suomenkisoista poiketen nasta laitettiin lautaan reilusti ennen puoltaväliä ja jokainen veti sen minkä pystyi. Hienoa antautumista tapahtui monen osalta kun kaverit veti oman vetovuoron siihen malliin, että noutaja kutsui samantien vedon loputtua. Olisipa hieno nähdä miten Suomen nuoret hiihtäjät olisivat vetelleet tuossa sakissa ...

Aamun suksitesti. Kotoisat Trabit oli jääneet rajan toiselle puolelle, kun väline specialisti Kojot oli valjastanut alle erikoissarja Fisserit.

Suomenjoukkue Pasi, Kojot ja minä. Huomatkaa takkini tilanteeseen sopiva logo :D

Mikäpä oli hiihtäjän hiihdellä, kun paana oli loistokunnossa ja aurinko paistoi. Kisa käytiin mualimankapista tutussa Kaukalovan hiihtokeskuksessa, joten mäkiä oli kyllä meikäläisen makuun vähintäänkin riittävästi.

Neljännen tilan saavuttaminen meni loppukiriratkaisuun. Mikäpä oli tuulettaessa, kun taas kerran tuli voitto reppusarjassa :D Voitosta taistelu ratkesi osaltani muutama kilometri ennen maalia, kun letka katkesi edestäni eikä sitten ollut paukkuja kepitellä tullutta eroa kiinni.

Lisää kuvia on tuolla.