Finlandia

Niin se vaan saatiin Finlandia pakettiin tältä vuodelta. Tulijaisina oli sijat 29. ja 4. sekä hieno muistutus taas hiihtohommien välinesirkuksesta. Ensin haluankin kiittää taas Kojjoottia, joka saa kerta toisensa jälkeen suksettoman miehen tuonne lähtöviivoille, ja hyvällä prosentilla maaliin vielä ihmisten ajoissakin. Ja nyt myös, kun tuo legendaarinen juomareppu on mennyt puhki, niin ammattitaitoiselle juottoremmille.

Eka päivä oli taas niitä, mitä ei hiihtojutuissa kaipaa. Suksi oli sen verran alakanttiin, että ei meikäläisen kyvyillä ollut asiaa pysytellä kärjen mukana kuin reipas kymppi. Siitä sitten jonkin verran passailen maaliin, kuitenkin ihan kohtuu sijoituksella. Enpä varmaan olisi kärjen mukana pysynyt taas kuin moottorikelkalla, mutta olisihan se ollut aika kivaa olla paikalla kun NE isot lähti oikein todella painamaan...

No ei ollut häävit tunnelmat maalissa, mutta mikä parasta koska lempihommani tankkaaminen oli taas edessä, fiilinki lähti samantien nousuun. Paikallinen juomasponsori suositteli minulle jotakin uutta ja ihmeellistä, muutaman gramman sokeripussia, joka kuulemma lataisi reiden niin että tuntuu. Itse kuitenkin tankkauksen erikoismiehenä päädyin viereisen kojun oikein kunnon Porvoon lakritsipussiin ja pakettiin sipsejä :D

Toinen päivä olikin sitten taas jo ihan legendaarista. Alle oli valittu tuliterä TRABBI ja puluverit pistetty kondikseen. Alku olikin kuin lastenkisoissa :D ja letkan mukana hiihtely lähinnä ilmasi reisiä. Taktiikkana oli, että tuonne puoleenmatkaan lämmittelisin konetta ja pysyttelisin vain mahdollisimman hyvissä asemissa ja sitten mikäli varaa olisi, hiihtohommiin. No taktiikka koki sitten pienen muutoksen, kun keli lämpesi hieman odotettua enemmän ja suksen liuku hieman haalistui, taktiikkana säilyi edelleen vaan muiden seuraaminen :D Näin jo muutama tunti kisan jälkeen loppulaskun kangistuminen ei ihan niin harmita. Toisaalta nyt palautumista on sitten vähän vähemmän tehtävänä ja viikonpäästä on kuitenkin vielä Pirkka tulossa. Sinne voinkin luvata jo näytösluontoista meininkiä, jos vaan suksi saadaan taas asianmukaiseksi ;D

Siinä se on lopputulos; kasa märkiä monoja ja muita likaisia juttuja

No tuli toki muutakin; mitalikasa

Asiantunteva huoltotiimi

TRIvaimokin tuli maaliin hyvävoimaisena

Tupla-Finlandia

On siis aika talven yhdelle hiihdon kliimakseista, sillä viikonloppuna Lahdessa täräytetään tulille Finlandia-hiihto. Itse teen paluun kilpailuun 20 vuoden tauon jälkeen. Tuolloin pistelin Lammilta - Lahteen hulppeassa 8 vuoden iässä ja muistan vieläkin, kuinka pettynyt olin kun koko talven harjoiteltu kuolemankurvi ei osunutkaan reitinvarrelle. Toki silloinkin pientä onnistumisen tunnetta kuitenkin tuli, kun lapsenhoitajaksi palkattu setä oli tiputettu viimeisissä nousuissa :D

Nyt kuitenkin on jo eri fiilikset lähdön suhteen, kun enää ei niin jännitä jaksaako maaliin asti. No Elite-ryhmään ei ollut asiaa, kun en enää noiden hulppeiden osallistumismaksujen lisäksi nähnyt järkeväksi maksaa FIS-lisenssiä yhden päivän takia. Kuitenkin muutaman puhelinsoiton jälkeen lähtöpaikka on sellainen, että ei tarvitse ihan ohittamisen suomenennätystäkään yrittää, vaan hiihtämällä varmaankin kerkeää.

Fiilis on kyllä taas vaihteeksi katossa. Pikainen fiilistelypuhelu Tempon kanssa osoitti, että kuntoprojekti on vähintäänkin kokonaisuudessaan aika latautunut. Olipa Tempolle nostanut eilen oikein kisakuumeenkin kolmeksi tunniksi!?!? Ja mikäpä on itselläkään lähtiessä, kun viime vuoden 10. on tiputettu viime viikonloppuna vetoon Jämillä :D

Puotipuksun päiväkirja

Minulla on tässä syksystä lähtien ollut aikamoinen näköalapaikka suomalaisen triathlonin kehityksen seuraamiseen tuolla työskentely paikalla Kivenlahdessa. Niille joille homma ei ole vielä kiirinyt, niin olen siellä pyörittänyt ScorpionStoren myymälää lokakuun alusta. Hommassa olen jutellut aivan uskomattoman määrän uusien ja vanhojen lajin harrastajien kanssa ja toivottavasti ainakin joku uusi harrastaja on saanut neuvoista hyvän ponnahduksen harjoitteluun kohti kesää.

Ilokseni olenkin saanut todeta, että tyypillinen asiakas on ollut lajia aloittava ja Joroisille tähtäävä aiemmin jonkin verran liikuntaa harrastanut atleetti. Oma näppituntuma on, että saattaa Kutvosen joukot vielä todella joutua miettimään osallistujamäärän rajoittamista kesän kilpailussa. Ainakin mikäli ulkolämpötila vs. märkäpukujen myynti korreloi yhtään Joroisten osallistujamäärän kanssa saattaa tulossa olla vielä kuumat paikat :D

Jämillä kunnon kepittelyä

Niin se taas tuo pakkanen suksenomistajat tuonne laduille ajaa. Elikkä eilissä päivänä tuli hiihdeltyä tuolla Jämin suunnalla kunnon talvikisoissa. Aamulla kattelin Forecaa, että eihän se oo kuin 28 pakkasta lähtöpaikalla, mutta lähdin kuitenkin matkaan kun eihän noissa massahommnissa niin noita pakkasrajoja tunneta. Kun tuonne paikan päälle pääsin, niin lämmöt oli noussu jo parinkympin kulmille ja aurinko vielä lämmitti mukavasti.

Hiihto meinasi mennä piloille jo ennen alkua, kun luottovoitelija Kojjootin sijasta suksimestariksi värvätty Willeeni löi käteen Peltoset. Puhelimessa minulle oli lupailtu "punaisia Fissereitä", joita norjalaisvalmisteisiksi olin luullut. Kimmo sai kuitenkin minut rauhoiteltua suksien päälle, kun kuulemma niillä oli jo yksi SM-hopea hiihdetty kuluvana talvena. Välinepuolen satsaus nousi kerralla uudelle tasolle, kun voitelu testattiin ja siteetkin siirrettiin kohdalleen ennen lähtöä. :D

Itse hiihto sujui hyvin. Aiemmin vaivannut vauhdin puute oli nyt hallinnassa, kiitos vaan suksien. Vaikka tuloksena oli 2. sija niin maalissa kuin kirimaalissa, sekä tappio 2lla kymmenyksellä numerolla 2, SM-hopea suksilla, niin hymy oli varsin herkässä maalissa. Joulukuussa alkanut tasatyöntöharjoittelu alkaa siis jo puremaan ja vielä vajaan 2 viikkoa kestävä hiihtokausi voi tuoda muitakin mukavia yllätyksiä.

Pitää vielä kehua Jämin varsin asiallisia järjestelyjä. Radan suunnitteluun selvästi nähty vaivaa ja siinä oli onnistuttu varsin hyvin. Rata oli riittävän helppo syvälle hiihtokansalle tarjoten kuitenkin ratkaisunpaikat kilpaa hiihtävillekkin. Kiitokset vielä myös Willeenille ja Jämin Kesportille kilpailukaluston tarjoamisesta.

AHn ottamassa kuvassa hymyilen kilpaa auringon kanssa varsin jäisestä naamasta huolimatta.

Hilipatsuippa

Yleisön pyynnöstä kirjaillaan vaihteeksi hieman tuntoja. Eli vaikka varsinaisesti ei kiirettä ole viime aikoina pitänyt, aika on sujunut aika vilkkaasti. Lenkkeily, graduilu ja tietenkin Storella päivystäminen kuivaa arkiset tunnit ja sitten vielä tuo TRIvaimokin on tarvinnut hieman enemmän huomiota oman IRONMAN-harjoittelun lomassa :D

Sitäpä sitä, nyt on edessä kuitenkin hieman hiihtelyä. Tuleva viikonloppu menee Jämillä, jossa sauvotaan Peloton Ski Marathon, sitten vuorossa on Finlandian tupla ja hiihtojen loppuun Pirkka. Mikäpä on ollut hiihdellessä, kun täällä etelässä keliä on riittänyt pienestä lämpöjaksosta huolimatta. Sawossakin on tullut sen verran auttavasti surffattua, että peesihiihtoonkin on päässyt, muutamine lyhempine kisoineen.

Alla vielä muutama kuva loppiaisen Edinburghin reissun lenkkikavereista :D