Talvifillari

Focus Redskin 2.0 

Etelä-Suomen hieman lumiset talvet ja hieman huonompi teiden kunnossapito. Johtivat viime talvena uuden talvifillarin hankintaan. Vaihtoehtona oli oikeastaan ainoastaan maasturi, koska jo olemassa oleva cyclocross osoittautui turhan heppoiseksi peliksi kun jalkakäytävillä on runsaasti uutta lunta. Omat erityispiirteeni on varsin lyhyet jalat, eli pyörän tuli olla korkeuteensa nähden huomattavan pitkä. Toisaalta pituus tarjoaisi myös mahdollisuuden hieman maantie maisempaan ajoasentoon. Eikä pyörällä ollut muutenkaan tarkoitus vallata vaativimpia polkuja.

Kartoituksen perusteella parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui 29-tuumaisen maastopyörän hankinta. 29er:tä oli vuosi sitten jo mukavasti tarjolla, mutta hinta laadun perusteella päädyin Fucus Redskin 2.0 hankintaan. Pyörä tarjosi geometria, jonka vaaka mitta on noin 2cm pitempi kuin vastaavan korkuisen 26-tuumaisen, joskin ohjaustanko oli jonkun verran korkeammalla kuin 26-tuumaisessa suuremman rengaskoon myötä.

Käytin pyörää talvi harjoittelussani. Talvella satunnaisemmin, mutta keväämmällä tein useita jaksoja jossa ajoin pyörällä, jopa 20 tuntia viikossa lumella. Nyt syksyllä pyörällä harjoittelu on jatkunut maasto olosuhteissa.

29-tuumainen pyörä tarjoaa mielestäni huomattavasti helpomman lähestymisen lumella ja maastossa 26-tuumaiseen verrattuna. Lumella pyörä rullaa helpommin varsinkin epätasaisilla osuuksilla. Maastossa pyörä tuo toivottua helpotusta maantiellä pääasiassa harjoittelevalle triathlonistille. Pyörään olen muuttanut itselleni sopivan satulan ja vaihtanut kannattimen, jolla saan tangon riittävän alas.

Voin suositella Focus Redskin 2.0 pyörää kaikille jotka tarvitsevat helpotusta lumella pyöräilyyn. Pyörä ei kuinkaan sovellu ihan lyhyimmille kuskeille, vaan vaatii mielestäni ainakin 175cm pitkän henkilön. Kilpailijoiden tarjontaa en ole tutustunut kovinkaan tarkasti, mutta uskoisin Focuksen hinnan olevan hyvässä suhteessa sen tarjoamiin ominaisuuksiin.

Kenkäralli

Feelmax (en varma mallista) 

On run, Cloudsurfer 

Saycony, Kinvara 

Minulla oli kuluvana kesänä kolme eri mallia testissä. Tai kaksi noista oli virallisesti kokeilussa (on-run ja feelmax) ja Kinvaran valitsin itse kokeiltujen kenkien joukosta. No seuraavassa sitten omat huomiot kengistä. 

Kaikissa kengissä on kysymyksessä luonnolliseen tai ainakin luonnollisempaan juoksuun tähtäävät kengät. Luonnollinen juoksu pähkinänkuoressa tarkoittaa, että jalkaterän ja säären lihakset aktivoidaan juoksun aikana ottamaan juoksun aikana tulevat iskut vastaan. Kokeilluista kengistä kaikki toteuttavat tämän ajatuksen, mutta hieman eri tavoin.

Feelmax tähtää avojaloin juoksuun. Kengästä on karsittu kaikki mahdollinen ja tuntuma kengässä on lähelle sama kuin avojaloin juostessa, koska pohjan paksuus on millimetrin luokkaa. Kinvarassa lähtökohta on pienentää kengän nettonetto korkoa, eli kantapää on 4 mm korkeammalla kuin päkiä. Tämä tarkoittaa noin puolta pienempää eroa kuin perinteisissä juoksukengissä, mutta pohja vastaa muuten normaalia kilpajuoksukenkää. On-run kengissä kaksi edellistä tekijää on jätetty huomioimatta, mutta kengän vaimennus on toteutettu siten että se myötäilisi jalan luonnollisia liikkeitä. Tukemisesta on paljolti luovuttu, mutta vaimennus on toteutettu erittäin tehokkaasti.

Oma juoksemiseni edustaa vahvasti keskijalalle astumista. Elikkä suunnittelun puolesta Kinvara on minulle se selvästi paras vaihtoehto. Tietysti tämä näkyy myös juoksun määrässä. Kinvaralla juoksin käytännössä kaikki harjoitukset ja kilpailut kauden aikana, kun muiden jalkineiden kokeilu rajoittui muutamaan lenkkiin.

Kuten päättelemällä voi arvata Kinvara on kenkä, joka minulle sopi selvästi parhaiten, eikä menneen kauden juoksuaikojen perusteella ole mitään syytä lähteä vaihtamaan jalkine filosofiaa uuteen kauteen. Sen sijaan huomattavasti mielenkiintoisempia tuloksia tuli muilla testatuilla kengillä.

Feelmax on osoittaunut ylivoimaiseksi recovery-kengäksi, joita olenkin pitänyt ennen ja jälkeen kisojen, sekä vapaa-ajalla. Kokeilun aikana on noussut esille muutamia erityisen mielenkiintoisia seikkoja. Jalkani koko on kasvanut ilmeisesti jalkaterän vahvistumisen ja rentoutumisen seurauksena yhden numeron verran. Lisäksi palautumiskäytössä kenkien käyttö pienentää huomattavasti kivun tuntemusta normaaliin kenkiin verrattuna. Myös alaselän jumiutuminen pitkään jatkuvassa seisoskelussa on ollut pienempää. 

On-Run kengistä sen sijaan kokemukseni ovat olleet hieman ristiriitaisempia. Juoksu tuntuma kengissä on suorastaan taivaallinen kuten mainosmateriaalissa luvataankin, mutta ilmeisesti koe jakson lyhyen ajan vuoksi nettokoron muutokseen tottumattomuus aiheutti aika suuria muutoksia juoksu biomekaaniikassa. Muutos johti varsinkin kovemmassa vauhdissa kaipuuseen aikaisemmin käyttämiini kenkiin. En kuitenkaan missään nimessä tyrmää kengän ajatusta vaan hyvin vaimennettujen kenkien joukossa se on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen uutuus. 

Kinvara on siis oma valintani juoksu harjoitteluun ja kilpailuihin. Ehkä normaalista poiketen ja triathlonistin pienempien juoksumäärien seurauksena aion jatkossakin käyttää vain yhtä mallia harjoittelussa ja kilpailuissa. Selkeä etu tästä on, että nettokoron muutoksilta vältytään. Varsinkin painavammilla urheilijoilla uskon seikan johtavan vähempiin jalkaongelmiin. Myös Feelmaxit pysyvät käytössä. Kenkiä (tossuja) aion käyttää vapaa-ajalla ja ehkä joissain yksittäisissä harjoitteissa. On-runeillekkin minulla on myös muutamia käyttökohteita vaikka kenkä ei minulle suoraan sovikaan. Kenkä on mukava palauttelu lenkeillä ja erityisesti silloin kun hyvällä vaimennuksella saadaan pienennettyä jalkojen kipuja. Kenkää suosittelen niille joilla on ongelmia liian tuettujen kenkien kanssa. Jos On-Run ei ole sitten se oma vaihtoehto on se kuitenkin hyvä askel kohti kevyempiä juoksukenkiä.

Siirtymäkausi

Pitää välillä laittaa tuntoja, kun jo äitikin joutui soittamaan tiedonjanossa :D Kisakauden jälkeen olen vetäytynyt tänne Vuokattiin hiihtotutkimusken pariin. Tutkittavaa onkin riittänyt aikalailla kivasti. Ennakko-odotuksista poiketen nyt näyttää siltä, että aivan kaikkea en saakkaan ratkaistuksi vuoden loppuun mennessä.

Siirtymäkausi on mennyt aikalailla mukavasti myös urheilun merkeissä. Jonkin verran olen lipsunut suunnitelmasta käydä lenkillä vain joka toinen päivä, mutta vastaavasti joitakin hieman pitempiä lepojakin on ollut. Lonkalta kisailuakin on tullut taas kokeiltua. Tuloksina muun muassa ensimmäinen voitto seikkailu-urheilussa ja Pirkan hölökkäys ensi kertaa.

Valmennusryhmä on kokenut pieniä muutoksia. Tässä on vielä tarkoituksena viritellä avointa nettivalmennussysteemiä alkavaksi tämän vuoden puolella. Siitä tulee lisätietoja, kun jonkinlaista beettaa on olemassa ja systeemiä saatu testattua.

Voitokas PulleatPorsaat; Minä, Pekka ja Ohtonen

Lihasaktiivisuutta mittaava EMG-puku sai tukan nousemaan pystyyn