Ellu ja kamat
En tiedä voiko sitä sanoa, mutta lapsen ja
fillarin kanssa matkustaminen oli aika smooth noiden Venäjän suksi-waxi
kokemusten jälkeen ja lisäksi vielä todella edullista. Mutta siis leirillä
oltiin ja tultiin. Lisäksi leiri vielä sujui todella mukavasti ja taagikin oli
yllättävän kohdillaan vaikka talven reeni ei ihan optimia ole ollut.
Sapluuna leirillä oli yksinkertainen: paljon
pyörää ja jos ei pystynyt, niin sitten juoksua ja uintia. Sade muutti muutaman
päivän sisällön juoksupainotteiseksi ja yksi päivä hieman keveni kun altaalle
ei ehtinyt ennen siestaa. Vuoria tuli kuitenkin kierrettyä ihan omiksi
tarpeiksi ja rasitus pysyi sen verran kohtuullisena, että nousujohteinen tahti
säilyi hyvin loppuun asti. Ehkä tämän leirin se take home -ohje voisi olla se,
että uinti kulkee aika paljon mukavammin, kun kevään ekat kilsat rullaa
tripyörän sijasta maantiekoneella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti