Näytetään tekstit, joissa on tunniste Testipaja. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Testipaja. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. elokuuta 2014

BikeFittiä sawoksi

Muutamien viime vuosien aikana Suomeen on tullut jo jonkin verran tarjontaa kaupalliseen pyöränsovitukseen. Vaihtoehdot ymmärrykseni mukaan vaihtelevat aika fiilispohjalta vedettyjen, pyörän päällä tehtyjen sovitusten ja ainakin viestinnän mukaan, tarkkoihin tutkimuksiin perustuviin ja tunteja kestäviin mittauksien välillä.

Sovitus ei toimenpiteenä ole aivan yksinketainen. Esimerkiksi vääränlainen satula voi heittää lopputulokset aivan joksikin muuksi kuin pitäisi. Toisaalta haasteena on myös se, että muutoksiin tottuminen vie aikaa tuhansia kilometrejä. Legendaarinen tapa onkin muuttaa asentoa lähes jokaisella lenkillä ja olla varma siitä, ettei hyvää ajoa juurikaan pääse tulemaan ... Aihe on lähellä sydäntäni, koska olen jo muutamia vuosia tehnyt tarvittaessa ja pyynnöstä pyöränsovitusta. Oma sovitukseni perustuu pääasiassa yleisesti tunnustetuihin uskomuuksiin ja aiheesta tehtyihin tukimuksiin. Apuna olen käyttänyt pelkän silmän ja mittanauhan lisäksi myös jonkin verran esim. videoanalyysiä ja kuvasta tehtäviä mittauksia



Fysiologisissa mittauksissa huomioon otettiin jalan sisämitta sekä reiden, torson ja käden pituus. Mittaus tapahtuu laserin avulla.

Jokin aika sitten minulle tarjoitui mielenkiintoinen tilaisuus käydä itse kaupallisessa mittauksessa Forte Sportissa Kuopiossa. Forte tarjoaa RadLabor:in  kehittämää BikeScan -sovitusta. Sovitus tapahtuu mittaamalla tärkeimmät fysiologiset mitat ja pyörän mittaukset. Tuloksena saadaan satulan ja ohjaustangon sijainti suhteessa keskiöön. Asento voidaan laskea erikseen erilaisiin käyttötarkoituksiin tarkoitettuihin pyöriin. Laskenta ottaa myös huomioon ajajan tason sekä mahdolliset fysiologiset ongelmat. Sovituksen hinta on 99€ ja ostaessa pyörän Fortelta sovitusta voi käyttää apuna jo pyörää valittaessa.



Pyörästä mitattiin keskiön, satulan ja kyynärkuppien paikat. 

Kohdallani sovitus osui aikalailla samaan suuntaan kuin olen oman asentoni rakentanut. Ehdotettu asento oli jonkin verran etupainotteisempi kuin käyttämäni asento. Ero ei tullut yllätyksenä, koska joudun omassa asennossani ottamaan huomioon muutaman selkärangasta tulevan rajoitteen sekä ylävartalon suuren massan. Esimerkiksi satulan etäisyys oli 3mm sisällä ehdotettusta, joka tarkoittaa sitä, että laskennassa käytettään todennäköisesti saamaa kaavaa jota itsekkin olen käyttänyt. 

Sijoitan pyöränsovituksen 4. tärkeimmäksi asiaksi kypärän, pyörän ja lukkopolkimien jälkeen pyöräilyä aloittaessa. Sovitukseen Forten tarjoama versio tuo ehdottomasti katetta sijoitukselle. Sovitus on suoraviivainen ja sen jälkeen ns. perusasetukset ovat kunnossa. Toisin päin sanottuna, jos asentoon joutuu sovituksen jälkeen tekemään suuria muutoksia (yli 1 cm) pitää perustelujen olla kunnossa. 

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Talven satoa

On taas ollut aika hiljaista talven tällä rintamalla, mutta nyt on pakko jo laittaa jotakin kuulumisia ja alkaa purkaa talvitestien saldoa. Kuululumisista sen verran, että talvi meni vahvasti hiihdon merkeissä. Kruununa toimivat Sochin Olympialaiset, joissa suksihuollon merkeissä olin itsekkin mukana. Mukava reissu ja vielä kun ainakin jollakin talvalla onnistuttiin, niin ei voi valittaa. Venäjältä paluun jälkeen sain ilokseni huomata, että ei ole lunta ainakaan etelä-Suomessa Venäjän malliin ja sukset sai vaihtaa välittömasti polkupyörään.

Talven aikana tehdyistä testailuista tähän  ensimmäiseen postiin valikoituivat Skechers kengät ja Lava pantsit Xterralta. 

Skechersin kengät olivat mukava uutuus. Merkkiin olin aiemmin törämännyt lähinnä nuorisokenkinä, mutta tutustuttuani merkin filosofiaan ajatus kengillä juoksemisesta ei tuntunut mahdottomalta. Kengät sijoittuvat kartalla minimalistiseen luokkaan ja ovat suunniteltu erityisesti "tasajalka" -juoksuun. Kuvassa oikealla olevat kengät (gorun2) voimistavat vahvasti jalkaholvin alle tulevaa painetta juoksun aikana. Toinen kuvan kenkä on saman merkin trail-juoksu malli, joka on hieman lähempänä perinteistä juoksu jalkinetta tuntumaltaan. Painoltaan kengät ovat kepoisia ja lestiltään minulle sopivasti leveitä.

Kokonaisuutena mielenkiintoinen kokeilu. Loppu tuloksena gorun2 oli minulle hieman liian kepoinen kenkä yleiskengäksi, trail mallit taas sopi paremmin joka päiväiseen juoksuun ja pitonsa puolesta myös poluille. Testiin tulee vielä muutama vähän gorunia paremmin vaimennettu malli ja aika näyttää onko viimein aika luopua luotto Kinvaroista ...

Lava pantsit, eli märkäpuku-uintia ilman märkäpukua. Jotakin vastaavaa on markkinoilla ollut jo jonkin aikaa, joskin aiemmat märkäpuku simulaattorit ovat pääosin bokserimitan housuja. Lava pants on Xterran uutuus ja tosiaan siis hieman totuttua pidempi malli. Ajatus housuissa on se, että niillä voi naputella altaassa menemään suurin piirtein samassa asennossa kuin märkkärillä, mutta ylävartalon ollessa paljaana ei riski ylikuumenemiselle ole samaa luokkaa. 

Housu on mielenkiintoinen vaihtoehto niille, joilla on ongelmia jalkojen kanssa uinnissa. Housuilla uinnin tasoa saa hieman korjattua varsinkin pitempiin sarjoihin. Toisaalta jos tapana on uida märkkärillä hallissa noilla housuilla reeniin saa paljon paremmin mittaa. Itse ajattelin käyttää housuja pääasiassa avovedessä märkkärin korvikkeena reenatessa lämpimissä vesissä (jos niitä nyt sattuisi tulemaan).  Toisaalta Lavat voivat olla mielenkiintoinen vaihtoehto tavalliselle mökkiuimarille hintansa puolesta. 

tiistai 12. kesäkuuta 2012

Testiraportti: SpiroTiger GO




Sain 2011 vuoden alussa mahdollisuuden kokeilla SpiroTiger-harjoittelua osana harjoitteluani. Oma asenteeni on jonkin verran rajoittunut tuotteisiin, jotka keskittyvät yhteen ominaisuuteen. Toisaalta minulla oli myös kokemusta hengitysvastusharjoittelusta, josta lähinnä sain pään kipeäksi. Fysiologiantunnilla hengitys- ja verenkiertoelimistöä käsittelevässä osassa todetaan, että keuhkojen koko ja ventilaatio eivät rajoita maksimaalistahapenottoa, joten mitä hyötyä olisi harjoittaa hengityskapasiteetti suuremmaksi?

SpiroTiger on hengityslihaksia harjoittava laite. Laite ei vastusta hengitystä, eli ei siis lisää lihaksien voimaa vaan pikemminkin kestävyyttä ja opettaa lihaksien käyttöä. Toki normaalia suuremman tilavuuden myötä myös hengityslihasten voima harjoittuu. Pikaisella tutkimuskierroksella laitetta oli käytetty astmaatikkojen hoitoon, yskästä kärsivien hoitoon ja luonnollisesti urheilijoilla.

Laite on suhteellisen yksinkertainen. Laitteessa on pussi, joka valitaan harjoittelijan keuhkojen tilavuuden mukaan. Pussin kokoa voi säätää, mikä tulee tarpeeseen hengitystiheyden noustessa. Varsinaista vastusta ei voi säätää. Laite ohjaa hengitysrytmin ylläpidossa ja ventilaation koossa. Laitteen nerokkuus on siinä, että normaalitilanteessa hyperventilointi johtaa ennen pitkään tajuttomuuteen, mutta pussista takaisin tuleva hiilidioksidi korvaa liiallisen hapen ja tekee hengityslihaksiston harjoituksen mahdolliseksi.

Sain ohjeet harjoitteluun, jossa ventilaation kokoa ja frekvenssiä muunneltaisiin. Ohjelma oli pääpiirteissään hyvin normaali progressiivinen ohjelma. Kuitenkin aika nopeasti kävi selväksi, että minulla ei ollut varsinaista ongelmaa hengityslihaksien kunnossa. 5 litran pussilla harjoitellessa minulla ei juuri ollut ongelmia ja ventilaation nopeudenkin sain äkkiä anaerobisen kynnyksen tasoja vastaavalle nopeudelle. Joten normaali progressiivinen harjoittelu ei kohdallani (ainakaan omasta mielestäni ) ollut tarpeellista ja laite unohtui alun jälkeen hyllylle vähäksi aikaa (talvi 2011).

Talvella kuitenkin normaalit, pakkasesta johtuvat, ongelmat alkoivat hieman vaivata ja kaivoin laitteen hyllyltä. Ajatuksenani oli kokeilla laitetta tasatyönnössä tarvittavan hengitysnopeuden harjoitteluun. Koe tuntui heti onnistuvan ja muutamalla harjoituskerralla pystyin säilyttämään tehokkaan palleahengityksen, vaikka ylävartalon käyttö oli tasatyöntöä muistuttava. Metodista kyllä tuli hieman kommenttia kotona.

Kesää kohti käytin laitetta tilanteissa, joissa minulla oli taukoa varsinaisista hapenottoa vaativista harjoitteista ennen kisoja tai kovempia harjoituksia. Laite auttoi näissä tilanteissa siten, että harjoitteiden aikana hengityselimistön kivut harjoituksen jälkeen vähenivät. Kesällä käytin laitetta ennen uintiharjoituksia, joissa koin laitteen avaavan kylkien välisiä lihaksia helpottaen ja rentouttaen lihaksia uinnin aikana.

Harjoituksiin käytin itse luomaani protokollaa. En pyrkinyt progressiiviseen kehitykseen vaan käyttämäni pussin koko oli aina sama ja hengitystiheys oli valittu vauhtikestävyysalueen mukaisesti. Käyttämäni 5 litran pussi on noin. 0.5 litraa suurempi kuin mitä pystyn suorituksen aikana käyttämään urheilutilanteessa. Ventilaationopeus vaihteli 32 ja 37 välissä minuuttia kohden. Harjoituksen kestoa vaihtelin 2 ja 10 minuutin välillä.

Kuten jo edellä mainitsin, onnistuin mielestäni parantamaan talvella hiihdon aikaista hengityslihaksiston hallintaa. Toisaalta en myöskään kärsinyt talvella hengityselimistön kiputiloista. Laitteella oli myös selvä helpottava vaikutus valmistautuessa kovempiin rasituksiin. Uintia helpottava vaikutus oli huomattava erityisesti silloin, kun ylävartalo oli hieman jumissa kovan harjoittelun seurauksena. Olen käyttänyt laitetta nyt reilun puolitoista vuotta ja siitä on tullut osa kilpailuiin valmistautumista ja sairasteluista toipumista.  

Koin laitteesta olevan hyötyä harjoittelussani vaikka en usko, että laitteella oli mitään tekemistä hapenottoni kanssa. Toki joitakin ylilyöntejä tapahtui kun harjoittelu suoritettiin liian lähellä varsinaista harjoitusta. Suosittelenkin, että harjoitusta tehdään suhteellisen säännöllisesti ja riittävän lyhyen aikaa, jos kyseessä on kilpailuun valmistautuminen.

Suosittelenkin laitetta käytettäväksi hengitystekniikan harjoitteluun eri tilanteissa kuten tasatyöntö tai vaikka pyöräilyasento. Myös laitteella lämmittely tai hengityslihaksiston aktivointi voi olla hyödyllistä. Laitteesta voi myös olla hyötyä tilanteessa, jossa hengityselimistön käyttö on rajoittunut pitkittyneen sairauden tai astman seurauksena. 

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

Talvifillari



Etelä-Suomen hieman lumiset talvet ja hieman huonompi teiden kunnossapito. Johtivat viime talvena uuden talvifillarin hankintaan. Vaihtoehtona oli oikeastaan ainoastaan maasturi, koska jo olemassa oleva cyclocross osoittautui turhan heppoiseksi peliksi kun jalkakäytävillä on runsaasti uutta lunta. Omat erityispiirteeni on varsin lyhyet jalat, eli pyörän tuli olla korkeuteensa nähden huomattavan pitkä. Toisaalta pituus tarjoaisi myös mahdollisuuden hieman maantie maisempaan ajoasentoon. Eikä pyörällä ollut muutenkaan tarkoitus vallata vaativimpia polkuja.

Kartoituksen perusteella parhaaksi vaihtoehdoksi osoittautui 29-tuumaisen maastopyörän hankinta. 29er:tä oli vuosi sitten jo mukavasti tarjolla, mutta hinta laadun perusteella päädyin Fucus Redskin 2.0 hankintaan. Pyörä tarjosi geometria, jonka vaaka mitta on noin 2cm pitempi kuin vastaavan korkuisen 26-tuumaisen, joskin ohjaustanko oli jonkun verran korkeammalla kuin 26-tuumaisessa suuremman rengaskoon myötä.

Käytin pyörää talvi harjoittelussani. Talvella satunnaisemmin, mutta keväämmällä tein useita jaksoja jossa ajoin pyörällä, jopa 20 tuntia viikossa lumella. Nyt syksyllä pyörällä harjoittelu on jatkunut maasto olosuhteissa.

29-tuumainen pyörä tarjoaa mielestäni huomattavasti helpomman lähestymisen lumella ja maastossa 26-tuumaiseen verrattuna. Lumella pyörä rullaa helpommin varsinkin epätasaisilla osuuksilla. Maastossa pyörä tuo toivottua helpotusta maantiellä pääasiassa harjoittelevalle triathlonistille. Pyörään olen muuttanut itselleni sopivan satulan ja vaihtanut kannattimen, jolla saan tangon riittävän alas.

Voin suositella Focus Redskin 2.0 pyörää kaikille jotka tarvitsevat helpotusta lumella pyöräilyyn. Pyörä ei kuinkaan sovellu ihan lyhyimmille kuskeille, vaan vaatii mielestäni ainakin 175cm pitkän henkilön. Kilpailijoiden tarjontaa en ole tutustunut kovinkaan tarkasti, mutta uskoisin Focuksen hinnan olevan hyvässä suhteessa sen tarjoamiin ominaisuuksiin.

maanantai 10. lokakuuta 2011

Kenkäralli


Feelmax (en varma mallista) 

Minulla oli kuluvana kesänä kolme eri mallia testissä. Tai kaksi noista oli virallisesti kokeilussa (on-run ja feelmax) ja Kinvaran valitsin itse kokeiltujen kenkien joukosta. No seuraavassa sitten omat huomiot kengistä. 

Kaikissa kengissä on kysymyksessä luonnolliseen tai ainakin luonnollisempaan juoksuun tähtäävät kengät. Luonnollinen juoksu pähkinänkuoressa tarkoittaa, että jalkaterän ja säären lihakset aktivoidaan juoksun aikana ottamaan juoksun aikana tulevat iskut vastaan. Kokeilluista kengistä kaikki toteuttavat tämän ajatuksen, mutta hieman eri tavoin.

Feelmax tähtää avojaloin juoksuun. Kengästä on karsittu kaikki mahdollinen ja tuntuma kengässä on lähelle sama kuin avojaloin juostessa, koska pohjan paksuus on millimetrin luokkaa. Kinvarassa lähtökohta on pienentää kengän nettonetto korkoa, eli kantapää on 4 mm korkeammalla kuin päkiä. Tämä tarkoittaa noin puolta pienempää eroa kuin perinteisissä juoksukengissä, mutta pohja vastaa muuten normaalia kilpajuoksukenkää. On-run kengissä kaksi edellistä tekijää on jätetty huomioimatta, mutta kengän vaimennus on toteutettu siten että se myötäilisi jalan luonnollisia liikkeitä. Tukemisesta on paljolti luovuttu, mutta vaimennus on toteutettu erittäin tehokkaasti.

Oma juoksemiseni edustaa vahvasti keskijalalle astumista. Elikkä suunnittelun puolesta Kinvara on minulle se selvästi paras vaihtoehto. Tietysti tämä näkyy myös juoksun määrässä. Kinvaralla juoksin käytännössä kaikki harjoitukset ja kilpailut kauden aikana, kun muiden jalkineiden kokeilu rajoittui muutamaan lenkkiin.

Kuten päättelemällä voi arvata Kinvara on kenkä, joka minulle sopi selvästi parhaiten, eikä menneen kauden juoksuaikojen perusteella ole mitään syytä lähteä vaihtamaan jalkine filosofiaa uuteen kauteen. Sen sijaan huomattavasti mielenkiintoisempia tuloksia tuli muilla testatuilla kengillä.

Feelmax on osoittaunut ylivoimaiseksi recovery-kengäksi, joita olenkin pitänyt ennen ja jälkeen kisojen, sekä vapaa-ajalla. Kokeilun aikana on noussut esille muutamia erityisen mielenkiintoisia seikkoja. Jalkani koko on kasvanut ilmeisesti jalkaterän vahvistumisen ja rentoutumisen seurauksena yhden numeron verran. Lisäksi palautumiskäytössä kenkien käyttö pienentää huomattavasti kivun tuntemusta normaaliin kenkiin verrattuna. Myös alaselän jumiutuminen pitkään jatkuvassa seisoskelussa on ollut pienempää. 

On-Run kengistä sen sijaan kokemukseni ovat olleet hieman ristiriitaisempia. Juoksu tuntuma kengissä on suorastaan taivaallinen kuten mainosmateriaalissa luvataankin, mutta ilmeisesti koe jakson lyhyen ajan vuoksi nettokoron muutokseen tottumattomuus aiheutti aika suuria muutoksia juoksu biomekaaniikassa. Muutos johti varsinkin kovemmassa vauhdissa kaipuuseen aikaisemmin käyttämiini kenkiin. En kuitenkaan missään nimessä tyrmää kengän ajatusta vaan hyvin vaimennettujen kenkien joukossa se on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen uutuus. 

Kinvara on siis oma valintani juoksu harjoitteluun ja kilpailuihin. Ehkä normaalista poiketen ja triathlonistin pienempien juoksumäärien seurauksena aion jatkossakin käyttää vain yhtä mallia harjoittelussa ja kilpailuissa. Selkeä etu tästä on, että nettokoron muutoksilta vältytään. Varsinkin painavammilla urheilijoilla uskon seikan johtavan vähempiin jalkaongelmiin. Myös Feelmaxit pysyvät käytössä. Kenkiä (tossuja) aion käyttää vapaa-ajalla ja ehkä joissain yksittäisissä harjoitteissa. On-runeillekkin minulla on myös muutamia käyttökohteita vaikka kenkä ei minulle suoraan sovikaan. Kenkä on mukava palauttelu lenkeillä ja erityisesti silloin kun hyvällä vaimennuksella saadaan pienennettyä jalkojen kipuja. Kenkää suosittelen niille joilla on ongelmia liian tuettujen kenkien kanssa. Jos On-Run ei ole sitten se oma vaihtoehto on se kuitenkin hyvä askel kohti kevyempiä juoksukenkiä.

perjantai 18. kesäkuuta 2010

Pyörä uutuuksia Suomesta

Kun tässä on nyt laiteltu juttua kaikenlaisista väline asioista, niin laitetaan nyt tälläinen ennakko juttu pyöristä tähän väliin. Toivotaan että testiraportti saadaan sitten järjestettyä myöhempiin posteihin. Mutta mutta, sain tuossa käsiini muutaman salakuvan ensi kauden Scorppareista, joista tulee jo tälle vuodellekin pieni maistiaiserä. Alla olevat kuvat on otettu maalausvaiheessa olevistä pyöristä ja edustavat siis jo lopullista värimaailmaa. Pyörien lopullinen kasaaminen tehdään sitten Sawossa.


Ekassa kuvassa on Scorpion malliston uusi lippulaiva Leiurius. Pyörässä on muun muassa integroitusatulatolppa ja integroitupoljinkeskiö, sekä uuden mallinen ohjainlaakeri. Hinta mallissa on kuulemma pulska 4000 € Shimano Dura-Acella ja huippu kiekoilla.

Vanhoista malleista Urophonius kokee päivityksen. Rungon geometriaa ja ominaisuuksia on päivitetty. Näkyvimpänä muutoksena itselle silmään pisti integroitusatulatolppa. Hinta on kuitenkin edelleen varsin kohtuullinen ja pyörän saa Dura-Acella ilman kiekoja reilulla 3000 €.

Viimeisenä kuva vielä uuden sukupolven testivoittaja Euscorpiuksesta. Kuten edellä runkoon on tehty jonkin verran päivityksiä, mutta hinta on pidetty saavutettavissa. Ultegrana hyvillä peruskiekoilla pyörä lähtee kuulemma reilulla kahdella ja puolella tonnilla. Pyörästä on kuulemma lisäksi tulossa myös halvempi parin tonnin versio.

(Hinnat eivät ole sitovia, vaan arvioita lopullisesta)

torstai 10. kesäkuuta 2010

Märkäpuku testiä

Kirjoittelin tuossa Scorpparin kavereille testiraporttia Xterran pukutestistä, jossa vertasin uutta Vendettaa viime vuoden Helixiin. Laitetaanpa tuo raportti nyt tännekin. Eli versio on se EI kaupallinen ja sisältää vain omia havaintoja ilman mitään karsintaa:

TESTIRAPORTTI 9.6.2010

Lemmettylä Teemu

Raportissa esitellään Kuusijärvellä tehdyn (9.6.2010) märkäpukutestin tulokset. Testin tarkoituksena oli selvittää eroja BlueSeventy Helix (koko ML, vm. 2009) ja Xterra Vendetta (koko MLO, vm. 2010) eroja. Testi suoritettiin uimalla, sekä tarkastelemalla pukuja ilman uintia. Uimalla suoritettu osio suoritettiin seuraavasti. Xterra Vendetta puvulla uitiin 700m, tämän jälkeen pukua vaihdettiin ja uitiin sama lenkki uudestaan. Huomioitavaa on, että Xterran puku päällä oli pidetty tunti uimaopetusta vedessä ennen testin alkua. Uinti matkalta ei otettu aikaa vaan tarkoituksena oli vertailla pukujen uintituntumaan ja istuvuuteen liittyviä eroja. Testaaja on mittasuhteiltaan voimakas rakenteinen, pitkä selkäinen ja lyhyt raajainen. Testin suorittamisessa oli mukana myös toinen henkilö, jonka kommentteja on liitetty raporttiin.

Ennen uintia tehdyssä tarkastelussa todettiin seuraavaa. Pukujen laadussa ei ollut huomattavia eroja. Pukujen koossa oli eroa. Vaikka Xterra puku oli kokoa pienempi, sen torso-osa oli BlueSeventyä pidempi. Hihojen ja lahkeiden pituudet olivat hieman pidemmät Xterran mallissa. Raajaosien suut olivat Xterran puvussa tiukemmat. Kaulus oli Xterran puvussa korkeampi. Vetoketjujen aukeamissuunta oli puvuissa eri. Xterra puku aukesi vetoketjua alaspäin vetämällä. Xterran puku tuntui kevyemmältä ja materiaali pehmeämmältä. Pintamateriaalissa oli pukujen välillä eroa, mutta kestävyyden eroista ei päällipuolisen tarkastelun perusteella voinut sanoa mitään.

Päälle pukeminen oli helpompaa Xterran puvussa, jossa sisäpinnan materiaali oli huomattavasti liukkaampi torson, lantion ja jalkojen alueella. Hihojen ja lahkeiden päiden tiukkuus herätti kuitenkin huomion BlueSeventyyn verrattuna. Torso-osan istuvuus oli Xterrassa huomattavasti parempi. Esimerkiksi alaselän kohtaan ei jäänyt ylimääräistä ilmaa kuten BlueSeventyssä. Myös vetoketjun sulkeminen on helpompaa Xterran puvussa. Pukujen pois ottamisessa eroa aiheutti vetoketjun suunta ja Xterran tiukemmat lahkeensuut. Molemmat puvut lähtivät päältä kuitenkin samassa ajassa.

Uinti osiossa ensimmäinen tuntuma Xterran puvussa oli miellyttävä. Puvun etupaneeli tuntui kelluttavan ja tuntuma oli ”kuin olisi uinut retkipatjan päällä”. Puvun vaihdon jälkeen BlueSeventy tuntui lantiolta kelluttavalta, mutta puku ei tuntunut yhtä mukavalta ja huomaamattomalta. Käsien liikkuvuudessa ei tuntunut merkittävää eroa, joskin BlueSeventy puku tuntui liikkuvan enempi päällä. Näin lyhyessä testissä ei hiertymiä tullut, mutta arvioisin että Xterra olisi tässä suhteessa parempi istuvuutensa ja mukavuutensa vuoksi. Uinnin aikana BlueSeventyyn tuli jonkin verran vettä kauluksesta ja hihoista. Xterra tuntui lähes koko uinnin kuivalta, joskin voimakkaiden potkujen aikana reisissä tuntui olevan hieman vettä. Yleisesti tuntuma puvuissa oli varsin erilainen. Kommentteine uinnin aikana Xterrasta esitettiin seuraavaa (molemmat uineet BlueSeventyllä aiemmin): ”Tämä ei tunnu märkäpuvulta”, ”Outo”, ”Kelluttaa”, ”sisälle ei jää yhtään vettä”. BlueSeventystä todettiin seuraavaa: ”Tukevampi”, ”Puristusta”, ”Kovempi”, ”ei niin mukava”, ”kyllä tämäkin kelluttaa”. Testaajien arvio oli, että nopeudessa pukujen välillä ei olisi suurta eroa, mutta aiheesta haluttiin tehdä lisätestejä.

Xterra erottui tässä testissä mukavuutensa ja istuvuutensa vuoksi. Uintituntuma puvuissa oli yllättävän erilainen. BlueSeventy oli tukevampi, kun Xterra tuntui enemmän uintipuvulta. Mitoituksessa oli myös merkittävä ero, jossa Xterra osoittautui suuremmaksi. Uskoisin, että Xterrasta puvun löytäminen isommalle uimarille olisi helpompaa. Xterran hihojen ja lahkeiden tiukkuus ei haitannut uintia, varsinkin hihoissa tiukkuus esti hyvin veden käsiin tulemisen, joskin itse ehdottaisin lahkeenpäiden lyhentämistä/leventämistä (mihin puvussa on varauduttu), jotta pukuun tullut vesi poistuisi paremmin ja riisuminen helpottuisi. Jatkossa uin puvuilla nopeuteen liittyviä kokeita avovesi olosuhteissa.

maanantai 29. maaliskuuta 2010

Spiukit ruutuun

Nyt kun noita ensi kauden omia uutuuksia on alkanut tulla tänne pajalle asti niin pistetäänpä tästä nämä päänsuojaimet ruutuun. Kyseessä on siis varmasti kaikille tuttu espanjalainen välinevalmistaja, jota Scorppari tuo Suomeen.

Ensimmäisenä kuvissa on Spiukin Daggon kypärä. Normaalisti meikäläinen on joutunut isoinepäineni tilaamaan kypärät oman muotin mukaan ihan tuolta kotoisalta Bellalta asti :D Tuo kypärä oli kuitenkin ensimmäinen noista keposista malleista, joka meni suorilla päähän. Kypärän suojaavuutta minun ei toivottavasti tarvise sitten testatakaan, mutta kai se tuon istuvuuden kanssa aikalailla käsi kädessä menee.

Tässä kuvassa on sitten Spiukin Zelerix lasit. Rakenne lasiessa on kepoinen, mutta en niitä ole silti yritykistä huolimatta saanut vielä muutamilla hiihtolenkeillä hajoamaankaan. Kesäkäytössä siis painosta ISO plussa. Mukana paketissa on kolmet linssit, joista tuo kuvassa oleva peili on ehdoton suosikki.

Viimeisenä on vuorossa triathlonistin mitta, eli tempokypärä, jota ilman ei TRIpyörän selkään yksin kertaisesti ole asiaa :D Malli on Cronos ja meni sitten tuohon meikäläisenkin reilun 60 sentin meloniin kun vähän sovitettiin. Kypärän ehdottomia hienouksia ovat keulan ilmanottoaukot ja takana oleva ritilä, josta lämmennyt ilma sitten poistuu...

Vaikka en varsinaisesti kaatuilua kannatakkaan, niin näillä vehkeillä se on ainakin aavistuksen turvallisempaa ...

tiistai 9. maaliskuuta 2010

Carvalho Custom -testi

Sattuipa tässä päivänä muutamana, että teräsmiehentestipajalle tipahti postiluukusta ajosetti testattavaksi, aina tuolta Portugalista asti. Paketin toimittaja Carvalho Custom on yritys, joka tekee kustomoituja triathlon ja pyöräily asuja seuroille tai niitä tarvitseville. Allapa sitten muutamia kuvia ja omat kommentit paketin sisällöstä.

No settiä tai lähinnä paitaa markkinoitiin meikäläiselle etukäteen superteknisenä. En tiedä miksi, mutta jostain syystä odottelin paitaa, jonka leikkaukset räjäyttävät tajunnan ja päälle pukeminen vaatii ohjekirjan :D Ilokseni kuitenkin sain todeta, että näin ei ollut vaan paidanteknisyys perustui kankaan valintaan. Kankaasta sitten luvattiinkin yhtä ja toista. Kankaan pitäisi olla istuva, mutta ei kuitenkaan takertua. Hien pitäisi poistua paidasta heittämällä ja lisänä vielä infrapunaan reagoiva ominaisuus, jonka avulla verenkierto ja suorituskyky kuulemma paranevat...



Testaaminen tapahtui pääasiassa ihan visuaalisin keinoin ja sisällä pyöräillen, koska tuommoinen normaali ulkona heitetty lenkki ei vielä tullut kysymykseen :D Aluksi muuten pitää todeta, että Portugalin pojat onnistuivat laittamaan juuri oikean kokoisen asun pituus, paino ja rinnanympärys mitoilla. Ihan tuommoisen visuaalisen tarkastelun pohjalta asu vaikutti laadukkalle. Ompeleista ei löytynyt mitään huomauttamista. Taskut paidassa ovat asiallisen kokoiset. Erikoispisteet, ainakin minulta paidan hieman normaalia korkeammasta kauluksesta, joka mielestäni ainakin Suomessa on ihan tarpeen. Noista kantaan ominaisuuksista voin alle kirjoittaa nuo takertumiseen ja hien siirtoon liittyvät osiot. Tuosta Infrapuna hommasta on paha mennä sanomaan. Ehkä ominaisuutta olisi voinut testailla polkemalla jossakin infrasaunassa, mutta se jäi nyt tekemättä. Mainintana kuitenkin vielä se, että normaalisti TRIvaimo kantaa nuo hikipaidat pyykkiin sitä mukaa kun saan ne ripusteltua kuivumaan, mutta tällä kertaa paita sai olla ihan rauhassa Scorpparin nokassa kuivumassa :D

Noissa housuista ei ainakaan erikseen tuotu esille mitään erikoisominaisuuksia, mutta laitetaan niistäkin muutama sana, kun on vauhtiin kerran päästy. Säämiskä oli mielestäni asiallinen ja vaikuttaisi siltä, että se kestää kierrellä ihan useampiakin lenkkejä. Henkseli osasto oli mukavan notkea, mutta piti housut kuitenkin paikoillaan ainakin näin sisäpyöräilyn tarpeissa. Lahkeiden stopparit olivat myös ihan asialliset kestävän oloiset.


Vaikka nyt en mikään muotitoimittaja ole ainakaan vielä, niin voisin tuosta setin ulkonäöstä todeta Savolaisittain, että "Kelepoohan tuolla pyörittää". Kokonaisuutena sanoisin, että mielestäni ihan asiaalinen tuote. Sen verran innostuin aiheesta, että löysin yrityksen sivuilta ajosetti simulaattorin, jolla voi suunnitella oman ajoasun ja laittaa sitten kai ihan suoraan tilaukseen. Ajoasun lisäksi sivuilla näytti olevan aikamoinen pino erilaisia pyöräily ja triathlon releitä ja mikä mielenkiintoista siellä on kuulemma ihan omat leikkaukset naisia varten. Hinnoista minua ei tarkemmin infottu, mutta jos tuolla nettisivuilla olevat hinnat pitävät paikkansa nekin vaikuttavat ihan kilpailukykyisiltä.