Huh huh! Nyt on takana elämäni ensimmäinen reissu tuonne Venäjän puolelle. No sen verran noissa "itä" maissa on tullut reissattua, että varsinaisilta yllätyksiltä vältyttiin, mutta onhan se vaan aina aika legendaarista, kun rajan takana pistetään hösseliksi.
Suosittelenkin heti kärkeen kisaa kaikille, jotka ovat mielestään kiertaneet Pogostan lenkin riittävän monta kertaa. Järjestelyt toimivat todella hyvin. Mielestäni monen Suomalaisen järjestäjän olisikin hyvä käydä katsomassa vaikka tuolla miten hommia hoidetaan. Kaiken lisäksi järjestäjä hommasi kaikki kyydit ja majoitukset Suomen vieraille.
Erikoisen tyytyväinen olen uuteen taiteilija nimeeni Teemu Lemmehult, joka löytyy tuloksista. Toisaalta hiihtokin kulki hyvin, vaikka kysessä oli ensimmäinen hiihto tälle talvelle. Kisan promoottori pelotteli minua edellisenä iltana, että paikalla on nippu hiihtäjiä Venäjältä ja Valkovenäjältä, jotka ovat juuri tippuneet olympialaisista.
No ainakin näin jälkikäteen voin kertoa, että vauhti oli kärjessä sen mukainen. Suomenkisoista poiketen nasta laitettiin lautaan reilusti ennen puoltaväliä ja jokainen veti sen minkä pystyi. Hienoa antautumista tapahtui monen osalta kun kaverit veti oman vetovuoron siihen malliin, että noutaja kutsui samantien vedon loputtua. Olisipa hieno nähdä miten Suomen nuoret hiihtäjät olisivat vetelleet tuossa sakissa ...
Suosittelenkin heti kärkeen kisaa kaikille, jotka ovat mielestään kiertaneet Pogostan lenkin riittävän monta kertaa. Järjestelyt toimivat todella hyvin. Mielestäni monen Suomalaisen järjestäjän olisikin hyvä käydä katsomassa vaikka tuolla miten hommia hoidetaan. Kaiken lisäksi järjestäjä hommasi kaikki kyydit ja majoitukset Suomen vieraille.
Erikoisen tyytyväinen olen uuteen taiteilija nimeeni Teemu Lemmehult, joka löytyy tuloksista. Toisaalta hiihtokin kulki hyvin, vaikka kysessä oli ensimmäinen hiihto tälle talvelle. Kisan promoottori pelotteli minua edellisenä iltana, että paikalla on nippu hiihtäjiä Venäjältä ja Valkovenäjältä, jotka ovat juuri tippuneet olympialaisista.
No ainakin näin jälkikäteen voin kertoa, että vauhti oli kärjessä sen mukainen. Suomenkisoista poiketen nasta laitettiin lautaan reilusti ennen puoltaväliä ja jokainen veti sen minkä pystyi. Hienoa antautumista tapahtui monen osalta kun kaverit veti oman vetovuoron siihen malliin, että noutaja kutsui samantien vedon loputtua. Olisipa hieno nähdä miten Suomen nuoret hiihtäjät olisivat vetelleet tuossa sakissa ...
Aamun suksitesti. Kotoisat Trabit oli jääneet rajan toiselle puolelle, kun väline specialisti Kojot oli valjastanut alle erikoissarja Fisserit.
Suomenjoukkue Pasi, Kojot ja minä. Huomatkaa takkini tilanteeseen sopiva logo :D
Mikäpä oli hiihtäjän hiihdellä, kun paana oli loistokunnossa ja aurinko paistoi. Kisa käytiin mualimankapista tutussa Kaukalovan hiihtokeskuksessa, joten mäkiä oli kyllä meikäläisen makuun vähintäänkin riittävästi.
Neljännen tilan saavuttaminen meni loppukiriratkaisuun. Mikäpä oli tuulettaessa, kun taas kerran tuli voitto reppusarjassa :D Voitosta taistelu ratkesi osaltani muutama kilometri ennen maalia, kun letka katkesi edestäni eikä sitten ollut paukkuja kepitellä tullutta eroa kiinni.
Lisää kuvia on tuolla.
Lisää kuvia on tuolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti