Niin se vaan saatiin Finlandia pakettiin tältä vuodelta. Tulijaisina oli sijat 29. ja 4. sekä hieno muistutus taas hiihtohommien välinesirkuksesta. Ensin haluankin kiittää taas Kojjoottia, joka saa kerta toisensa jälkeen suksettoman miehen tuonne lähtöviivoille, ja hyvällä prosentilla maaliin vielä ihmisten ajoissakin. Ja nyt myös, kun tuo legendaarinen juomareppu on mennyt puhki, niin ammattitaitoiselle juottoremmille.
Eka päivä oli taas niitä, mitä ei hiihtojutuissa kaipaa. Suksi oli sen verran alakanttiin, että ei meikäläisen kyvyillä ollut asiaa pysytellä kärjen mukana kuin reipas kymppi. Siitä sitten jonkin verran passailen maaliin, kuitenkin ihan kohtuu sijoituksella. Enpä varmaan olisi kärjen mukana pysynyt taas kuin moottorikelkalla, mutta olisihan se ollut aika kivaa olla paikalla kun NE isot lähti oikein todella painamaan...
No ei ollut häävit tunnelmat maalissa, mutta mikä parasta koska lempihommani tankkaaminen oli taas edessä, fiilinki lähti samantien nousuun. Paikallinen juomasponsori suositteli minulle jotakin uutta ja ihmeellistä, muutaman gramman sokeripussia, joka kuulemma lataisi reiden niin että tuntuu. Itse kuitenkin tankkauksen erikoismiehenä päädyin viereisen kojun oikein kunnon Porvoon lakritsipussiin ja pakettiin sipsejä :D
Toinen päivä olikin sitten taas jo ihan legendaarista. Alle oli valittu tuliterä TRABBI ja puluverit pistetty kondikseen. Alku olikin kuin lastenkisoissa :D ja letkan mukana hiihtely lähinnä ilmasi reisiä. Taktiikkana oli, että tuonne puoleenmatkaan lämmittelisin konetta ja pysyttelisin vain mahdollisimman hyvissä asemissa ja sitten mikäli varaa olisi, hiihtohommiin. No taktiikka koki sitten pienen muutoksen, kun keli lämpesi hieman odotettua enemmän ja suksen liuku hieman haalistui, taktiikkana säilyi edelleen vaan muiden seuraaminen :D Näin jo muutama tunti kisan jälkeen loppulaskun kangistuminen ei ihan niin harmita. Toisaalta nyt palautumista on sitten vähän vähemmän tehtävänä ja viikonpäästä on kuitenkin vielä Pirkka tulossa. Sinne voinkin luvata jo näytösluontoista meininkiä, jos vaan suksi saadaan taas asianmukaiseksi ;D
Eka päivä oli taas niitä, mitä ei hiihtojutuissa kaipaa. Suksi oli sen verran alakanttiin, että ei meikäläisen kyvyillä ollut asiaa pysytellä kärjen mukana kuin reipas kymppi. Siitä sitten jonkin verran passailen maaliin, kuitenkin ihan kohtuu sijoituksella. Enpä varmaan olisi kärjen mukana pysynyt taas kuin moottorikelkalla, mutta olisihan se ollut aika kivaa olla paikalla kun NE isot lähti oikein todella painamaan...
No ei ollut häävit tunnelmat maalissa, mutta mikä parasta koska lempihommani tankkaaminen oli taas edessä, fiilinki lähti samantien nousuun. Paikallinen juomasponsori suositteli minulle jotakin uutta ja ihmeellistä, muutaman gramman sokeripussia, joka kuulemma lataisi reiden niin että tuntuu. Itse kuitenkin tankkauksen erikoismiehenä päädyin viereisen kojun oikein kunnon Porvoon lakritsipussiin ja pakettiin sipsejä :D
Toinen päivä olikin sitten taas jo ihan legendaarista. Alle oli valittu tuliterä TRABBI ja puluverit pistetty kondikseen. Alku olikin kuin lastenkisoissa :D ja letkan mukana hiihtely lähinnä ilmasi reisiä. Taktiikkana oli, että tuonne puoleenmatkaan lämmittelisin konetta ja pysyttelisin vain mahdollisimman hyvissä asemissa ja sitten mikäli varaa olisi, hiihtohommiin. No taktiikka koki sitten pienen muutoksen, kun keli lämpesi hieman odotettua enemmän ja suksen liuku hieman haalistui, taktiikkana säilyi edelleen vaan muiden seuraaminen :D Näin jo muutama tunti kisan jälkeen loppulaskun kangistuminen ei ihan niin harmita. Toisaalta nyt palautumista on sitten vähän vähemmän tehtävänä ja viikonpäästä on kuitenkin vielä Pirkka tulossa. Sinne voinkin luvata jo näytösluontoista meininkiä, jos vaan suksi saadaan taas asianmukaiseksi ;D
Siinä se on lopputulos; kasa märkiä monoja ja muita likaisia juttuja
No tuli toki muutakin; mitalikasa
Asiantunteva huoltotiimi
TRIvaimokin tuli maaliin hyvävoimaisena
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti