Pitää tässä vähän puolustella hieman tätä lepsuuntunutta päivittelytahtia ja kertoa näistä muista tekemisistä. Tässä on tullut vähän oltua jo tuolla toppatakkipuolellakin sen verran, että illat menee mukavasti miettiessä.
Voisin hieman valottaa tuota TRIvaimon projektia, jossa nyt pahasti näyttää siltä, että on uranvaihto vielä tulossa meikäläisellekin. Hommahan lähti siitä, että 2007 lyötiin Arjan kanssa vetoa, että jos Arja pääsee joskun IRONMANin läpi, niin meikäläinen pelaa vuoden puulaakilätkää. No projekti on siis edennyt siitä aikalailla määrätietoisesti, mutta vain Arjan osalta :D
Lähtökohta oli, että Arjalle ei juuri ollut kestävyystaustaa, joskin aika hyvä yleinen liikuntakokemus. Projektisuunnitelma oli selkeä, talvi reeniä, jonka jälkeen muutama pikamatka. Kahden vuoden jälkeen tarkoituksena oli tehdä puolikas ja neljän vuoden päästä täysi.
Projekti on edennyt nyt suunnitelman mukaan. Ekalla puolikkaalla tavoite oli läpipääsy Boisesssa . Vauhdinjako ainakin onnistui, josta kertoi juoksun aikana reilun sadan pykälän parannus. Viime vuonna loppuajasta otettiin sitten pois jo 1.20 Joroisilla. Tuo oli melkein puolet enemmän kuin itse veikkailin Boisen kisan jälkeen.
Kuukauden päästä on sitten edessä se IRONMAN Sveitsissä. Arjan harjoittelu on ollut koko ajan määrätietoista. Lajien tekniikat ovat olleet kokoajan etusijalla ja niin sanottu kunnonkehitys on tullut siinä mukana. Tavoite on ollut oikeastaan tehdä käytettävällä ajalla mahdollisimman hyvä tulos ilman vammoja. Haasteina on ollut Arjan sairastama keskivaikea astma ja polvivamman kuntoutus.
Harjoittelu on toteutettu itsekin käyttämäni kaavan mukaisesti, jossa kausi jaetaan neljään osaan. Syksy käytetään vammojen ehkäisyyn ja jonkinlaisen yleiskunnon saavuttamiseen. Talvi käytetään hiihtoon ja yleisten taitojen kehittämiseen. Keväällä aloitetaan varsinainen lajiharjoittelu ja kesällä hiotaan kisavauhti ylle. Arjan blogilta löytyy paljon esimerkkiviikkoja tarkempi selvitys matkan vaiheista.
Tällä hetkellä homma vaikuttaa pelaavan hyvin. Kevään aikana käydyt kilpailut ja harjoitukset ovat kertoneet huimista perusvauhtien nousuista ilman sen kummempaa tehoharjoittelua. Viimeinen kuukausi voidaankin nyt käyttää kaikessa rauhassa loppuajan pienentämiseen, eikä normaalin plan äRrän (rescue) toteuttamiseen. No aina tietenkin kaikenlaista voi sattua ja IRONMAN-urheilussa yksi tärkein tekijä onkin ongelmien selvittämiskyky!
Toki on myönnettävä, että Arja on ollut kiitettävän sitoutunut harjoitusten toteuttamiseen. Uskallanpa sanoa myös, että olen sivussa itsekin kehittynyt aika paljon valmennuspuolella matkan aikana, johon eivät pienin syy ole liikuntatieteenopinnot JYUssa.
Voisin hieman valottaa tuota TRIvaimon projektia, jossa nyt pahasti näyttää siltä, että on uranvaihto vielä tulossa meikäläisellekin. Hommahan lähti siitä, että 2007 lyötiin Arjan kanssa vetoa, että jos Arja pääsee joskun IRONMANin läpi, niin meikäläinen pelaa vuoden puulaakilätkää. No projekti on siis edennyt siitä aikalailla määrätietoisesti, mutta vain Arjan osalta :D
Lähtökohta oli, että Arjalle ei juuri ollut kestävyystaustaa, joskin aika hyvä yleinen liikuntakokemus. Projektisuunnitelma oli selkeä, talvi reeniä, jonka jälkeen muutama pikamatka. Kahden vuoden jälkeen tarkoituksena oli tehdä puolikas ja neljän vuoden päästä täysi.
Projekti on edennyt nyt suunnitelman mukaan. Ekalla puolikkaalla tavoite oli läpipääsy Boisesssa . Vauhdinjako ainakin onnistui, josta kertoi juoksun aikana reilun sadan pykälän parannus. Viime vuonna loppuajasta otettiin sitten pois jo 1.20 Joroisilla. Tuo oli melkein puolet enemmän kuin itse veikkailin Boisen kisan jälkeen.
Kuukauden päästä on sitten edessä se IRONMAN Sveitsissä. Arjan harjoittelu on ollut koko ajan määrätietoista. Lajien tekniikat ovat olleet kokoajan etusijalla ja niin sanottu kunnonkehitys on tullut siinä mukana. Tavoite on ollut oikeastaan tehdä käytettävällä ajalla mahdollisimman hyvä tulos ilman vammoja. Haasteina on ollut Arjan sairastama keskivaikea astma ja polvivamman kuntoutus.
Harjoittelu on toteutettu itsekin käyttämäni kaavan mukaisesti, jossa kausi jaetaan neljään osaan. Syksy käytetään vammojen ehkäisyyn ja jonkinlaisen yleiskunnon saavuttamiseen. Talvi käytetään hiihtoon ja yleisten taitojen kehittämiseen. Keväällä aloitetaan varsinainen lajiharjoittelu ja kesällä hiotaan kisavauhti ylle. Arjan blogilta löytyy paljon esimerkkiviikkoja tarkempi selvitys matkan vaiheista.
Tällä hetkellä homma vaikuttaa pelaavan hyvin. Kevään aikana käydyt kilpailut ja harjoitukset ovat kertoneet huimista perusvauhtien nousuista ilman sen kummempaa tehoharjoittelua. Viimeinen kuukausi voidaankin nyt käyttää kaikessa rauhassa loppuajan pienentämiseen, eikä normaalin plan äRrän (rescue) toteuttamiseen. No aina tietenkin kaikenlaista voi sattua ja IRONMAN-urheilussa yksi tärkein tekijä onkin ongelmien selvittämiskyky!
Toki on myönnettävä, että Arja on ollut kiitettävän sitoutunut harjoitusten toteuttamiseen. Uskallanpa sanoa myös, että olen sivussa itsekin kehittynyt aika paljon valmennuspuolella matkan aikana, johon eivät pienin syy ole liikuntatieteenopinnot JYUssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti