maanantai 1. elokuuta 2011

Sveitsin muistoja

Jostain syystä tuolta Sveitsistä löytyy aika hyvin kuvia, joten laitellaanpa sitten muutamat kuvat ja huomiot sieltä. Olin itse tuolla ensi kertaa katsomassa täydenmatkankilpailua ja pitää kyllä myöntää, että kyllä siinäkin hommassa tekemistä ja huomioimista riittävän. Jossain on oikein kirjoitettu aiheesta, että urheilijan omasta tasosta riippimatta kannattaa käydä joskus katsomassa "omia" kisatapahtumia oman kehittymisen kannalta. Ja pitää kyllä myöntää kisan seuraaminen sivusta ei ollut aivan turhaa. Toki oman valmennusurani aikana olen jo monta kertaa tärmännyt tilanteesseen, jossa etsitään kysymyksiin "miten se tuon teki?" tai "miten tuo on mahdollista?" tai ennen kaikkea "miten tuon saa pois?", yli 2000 urheijan seuraaminen kolmessa lajissa pyörikin aika paljon näiden kysymysten äärellä.

Kisaa seuraamalla ainakin sain vahvistuksen sille, kuinka tietyn merkkinen pyörä tai tietyllälailla poikkeavat juoksukengät aiheuttavat hyvin saman tyyppisiä muutoksia eri urheilijoille. Mielenkiintoiseksi tämä muuttuu esimerkiksi, kun valmennettavalta tai miksei myös itseltä yritetään hieroa jotakin virhettä pois. Itse olen sitä mieltä, että jos välineet eivät "haittaa" suoritusta, niin tekniikkaongelmiakin esiintyy aika vähän, mutta välineiden tuottamat muutokset ovat hyvin yleisiä. Toki oikean tekniikan saavuttaminen vaatii tietyn määrän suoritteita! Tekniikoiden suorittamisessa hyvin kuvaava tekijä on rentous. Vanha Hawaiin triathlonisti totuus, että "väkisin tulee vain p*sk*", oli hyvin todettavissa. Oikeastaan mitä enempi aikaa kului sen enemmän oli yritystä porukassa. Toki tähänkin löytyy hienosti selityksiä tuntimääristä, mutta uskallan väittää että myös tuntien sisällöstä.


Sveitsin lähtöpaikalla oli reilu 2000 lähtijää. Naisille oli varattu oma alue.



Uinninkierroksen loppu muistutti lähinnä lohienkasvatusallasta.



"Heartnbrakehillillä" oli reilusti kannustajia.



Erilaisia juoksutyylejä riitti.

Lähetä kommentti