Kevään kuulumiset ja Challenge Venice

Nyt on hyvä aika pieneen välikatsaukseen ja yhteenvetoon kaudenavauksesta.

Puitteet kisalle olivat mahtavat

Eli suunnitelman mukaan kaudenaloitus ja kova buusti kesän treeniin haettiin viikonloppuna täydenmatkan kisasta Venetsiasta. Vuosien saatossa olen päättänyt, että minun on turha matkustaa ulkomaille tekemään puolikkaita kisoja. Ainoat kisamuodot, joissa menestymiseen haluamallani tavalla on mahdollisuuksia ovat täysimatka ja sittemmin nämä Xtreme-setit.

Kaudelle kerkesi tulla reilu 150 tuntia tritreeniä, toki pohjalla on työpaikkaliikuntaa ja muuta sekalaista hiihtelyä. Tunteina tuo ei ole kovin huima, mutta loppu on paikattu kokemuksella ja treenien suunnittelulla. Kevättä taaksepäin mietittynä, triathlonharjoituksista löytyy yksi harjoitus joka ei mennyt niinkuin piti, mutta vastaavasti harjoituksia, joissa olen pystynyt menemään kovemmin kuin olin suunnitellut on useita. Lopputuloksena pienen säädön jälkeen aika 8:30 ja sija 5. on aikalailla se mitä uskalsin etukäteen toivoa.

Kisana Challenge Venice yllätti positiivisesti. Uinti oli oma suosikkini, eli yhteen suuntaan ns. luonnollisella reitillä ja uskonpa, että ainakaan Suomesta ei tällä hetkellä löydy bussilasteittain henkilöitä, jotka ovat uineet Venetsiasta mantereelle. Tavoitteena oli rantautua pääjoukossa. Tämä suurin piirtein onnistui, pieni heikko hetki tiputti minut pienempään ryhmään pääjoukon taakse, mutta vahvalla lopulla pystyin nostamaan itseni pääryhmän perään uinnin lopussa. Uintiajat vaikuttivat siltä, että reitti saattoi olla hieman reilu. Oma uintinikin (toinen avovesi tälle kesälle) tuntui aikaan nähden hyvälle.

Takkiaukitaktiikalla kisoihin

Pyörä oli todella flät, mutta not so fast lukuisten käännösten, ja jossain kohdin kapeiden baanojen, vuoksi. Reitti oli hieno ja positiivinen yllätys oli järjestäjän onnistuminen reitin sulkemisessa huomattavasti ennakko-odotuksia paremmin. Oma pyörä oli alusta asti vahvaa. Tavoite 300w avg onnistui ilman ongelmia ja keskari 41km/h kertoo fillarin olevan tällä hetkellä kaikin puolin kunnossa. 140k asti minulla oli muutama kaveri peesissä, mutta apuja ei tällä kertaa tullut. Syykin selvisi, kun kaverit tippuivat lopulta vetoon tasaisella :) Jossiteltavaa jäi hieman sen suhteen oisinko hieman rohkeammalla taktiikalla pystynyt nousemaan kärkiryhmään. No Massimo sitä yritti ja tuli sitten selkä edellä vastaan hyvissä ajoin ennen vaihtoa. Pieni minuutin pummi minulle tuli kun edessäni ajanut järjestäjän moottoripyörä ajoikin yhdestä liikenneympyrästä takaisin päin ja huomasin tilanteen vasta siinä vaiheessa, kun yleisö alkoi osoitella toiseen suuntaan :)

Juoksu oli rakenneltu erittäin pienelle alueelle puistoon. Juoksussa vedettiin 5 kierrosta ja käännöksiä oli niin paljon, että ei kannata edes laskea. En ollut aivan tilanteen tasalla juoksun alussa, mutta lähdin naputtelemaan perusvauhtia. Vauhti kesti hyvin loppuun asti ja haaviin jäi perusmara 2:57.

Vaikken itse onnistunutkaan, 2/4 suomalaisesta nousi pallille

4. sija jäi 5 minuutin päähän. Ehkä ilman pummia ja turhia säätöjä tuomareiden kanssa T2:ssa, ja jos tilanne olisi ollut paremmin tiedossa, 4. sija olisi voinut olla mahdollinen, mutta tämä on jo todella turhaa jossittelua. Ainoa tapa parantaa tulosta olisi ollut saada reilun minuutin parempi uinti ja päästä kunnolla porukoihin heti fillarin alusta, mutta aina ei vaan jaksa.

Tästä on nyt hyvä panostaa swimruntreeniin, noissa lajeissa minulla on edelleen eniten tekemistä tuloksen suhteen. Pyörä tuntuu tällä hetkellä siltä, että suhteellisen vähällä saan tason pidettyä sellaisena, että yksinkin ajettuna se riittää 4:30 alitukseen.