Koska olemme tänä iltana poistumassa kotoa ja suuntaamassa Puolan maahan, niin pitää varmuudeksi jo nyt toivottaa HYVÄÄ JOULUA kaikille lukijoille eiliseltä maaseutuajelulta haaviin jääneen oravan kuvan muodossa. (Jos vaikka Puolassa nettiyhteyttä ei satukaan löytymään ennen joulua)
Elikkä Puolan maan leiritys on alkamassa muutaman tunnin kuluttua. Matkaan voi lähteä ihan kohtuu hyvin mielin. Viime viikon tulituksen jälkeen plakkariin jäi reilusti opintopisteitä ja tradenomin tutkinto. Urheilun rintamalla sen sijaan on ollut hieman hiljaisempaa. Alkuviikosta tuli vedeltyä pienessä buranan tuomassa hyvänolon tunteessa aika paljon liian lujaa ja lentsu sai taas paremman otteen. Nyt sitten pidän jouluun asti "pakko" lepoa, ettei vain mitään pitkittymistä tapahtuisi enää.
Pakkaaminen on mahtavaa, kun mukaan ei tarvitse ottaa koko omaisuutta. Kohdallani tämä tarkoittaa lähinnä pyörää. Painorajoista ei juurikaan tarvitse välittää, sillä ei nuo muutamat farmarihousut 20 kiloa paina.
Muutamia vuosia sitten olin kuukauden matkustelemassa ilman mitään urheiluvarusteita. Tuolloin syntyi periaatepäätös siitä, että reissussa täytyy olla mukana jotakin urheiluun kelpaavaa. Tällä kertaa mukaan lähtevät lenkkarit ja uikkarit. Lasketteluunkin olen jollain tavalla varautunut, vaikka Puolassa on kuulemma hieman heikot olosuhteet tällä hetkellä. Kuulemma Tsekin puolella on kuitenkin toivoa olemassa. No, laskettelun urheilullisuuteen en ota kantaa, vaikka muistankin erään savolaisurheilijan todenneen "mitä vit*un urheilua se on kun hissi vie ylös". Oma suhtautumiseni ei ole aivan noin jyrkkä, sillä olen kokenut myös pelkän alamäen rasittavuuden;)
Reissun aikana luvassa on ainakin täydellinen irtautuminen arjesta. Sen takuuna toimivat espanjalais-puolalainen isäntäperhe sukulaisineen. Voi olla, että perus tiptapin lisäksi raikuu muitakin ilosävelmiä ja peruskinkullekin on savolaisittain hieman oudompia höystöjä. Palataan siihen tuonnempana.
Elikkä Puolan maan leiritys on alkamassa muutaman tunnin kuluttua. Matkaan voi lähteä ihan kohtuu hyvin mielin. Viime viikon tulituksen jälkeen plakkariin jäi reilusti opintopisteitä ja tradenomin tutkinto. Urheilun rintamalla sen sijaan on ollut hieman hiljaisempaa. Alkuviikosta tuli vedeltyä pienessä buranan tuomassa hyvänolon tunteessa aika paljon liian lujaa ja lentsu sai taas paremman otteen. Nyt sitten pidän jouluun asti "pakko" lepoa, ettei vain mitään pitkittymistä tapahtuisi enää.
Pakkaaminen on mahtavaa, kun mukaan ei tarvitse ottaa koko omaisuutta. Kohdallani tämä tarkoittaa lähinnä pyörää. Painorajoista ei juurikaan tarvitse välittää, sillä ei nuo muutamat farmarihousut 20 kiloa paina.
Muutamia vuosia sitten olin kuukauden matkustelemassa ilman mitään urheiluvarusteita. Tuolloin syntyi periaatepäätös siitä, että reissussa täytyy olla mukana jotakin urheiluun kelpaavaa. Tällä kertaa mukaan lähtevät lenkkarit ja uikkarit. Lasketteluunkin olen jollain tavalla varautunut, vaikka Puolassa on kuulemma hieman heikot olosuhteet tällä hetkellä. Kuulemma Tsekin puolella on kuitenkin toivoa olemassa. No, laskettelun urheilullisuuteen en ota kantaa, vaikka muistankin erään savolaisurheilijan todenneen "mitä vit*un urheilua se on kun hissi vie ylös". Oma suhtautumiseni ei ole aivan noin jyrkkä, sillä olen kokenut myös pelkän alamäen rasittavuuden;)
Reissun aikana luvassa on ainakin täydellinen irtautuminen arjesta. Sen takuuna toimivat espanjalais-puolalainen isäntäperhe sukulaisineen. Voi olla, että perus tiptapin lisäksi raikuu muitakin ilosävelmiä ja peruskinkullekin on savolaisittain hieman oudompia höystöjä. Palataan siihen tuonnempana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti