Kun kerran tuo ajoasento keskustelu on lähtenyt noin hyvin liikenteeseen, niin laitetaan vielä vettä myllyyn lempi aiheeni satulankorkeuden muodossa :D Lempi aiheeksi satulankorkeus on noussut siksi, että kaksi vuotta olen haeskellut korkeutta oikeaksi ihan vain kokeilemalla. Hauskinta kuitenkin on se, että satulan korkeus on loppujen lopuksi päätynyt samaan korkeuteen, kuin näillä mittaus menetelmillä laskettu korkeus. No, on se kyllä välillä ollut aika kaukanakin siitä :D
Minkälaisiin korkeuden määritys menetelmiin olen sitten törmännyt? Oikeastaan mittaus menetelmiä on kaksi. Satulan korkeuden voi laskea jalansisämitasta tai määrittämällä polven kulma kun poljin on ala-asennossa. Kolmas, ei niin noissa tieteellisissä artikkeleissa käytetty keino, on tietenkin ihan vain katsomalla, mutta se vaatiikin sitten hieman kokeneemman silmän ja toisaalta oman satulankorkeuden määrittäminen on aika hankalaa :D
Jalansisämitasta korkeuden määrittämiseen on kaksi keinoa. Sisämitan voi kertoa 0.883lla. Saatu tulos kertoo suositeltavan etäisyyden kampikeskiön ja satulankeskikohdan välille. Toinen keino on kertoa sisämitta 1.09llä. Tätä mittaa käytetään etäisyydeksi polkimen ja satulan keskikohdan välille kammen ollessa alhaalla. Tarkempaa tutkimusta en ole mittaus tapojen välillä lukenut, mutta jos puujalka logiikalla lasketaan kammenpituuksia kerrottujen etäisyyksien erotuksesta vaikuttaisi, että jonkinlaista yli ja ali arviointia syntyy kun jalan mitta poikkeaa keskimitoista (85cm-90cm).
Toinen tapa on sitten tuo kulmanmittaaminen. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu merkkaamalla reisiluun molemmat päät ja nilkan keskikohta. Kulman mittaaminen tapahtuu näistä tiedoista. Itse kulman voi määrittäminen tapahtuu jalan ollessa ala-asennossa. Kulma voidaan mitata joko pakarasta nilkkaan tai nilkan etupuolelle syntyvästä kulmasta (kuva edellissä postissa). Jos mietitään tuota pakarasta aukeavaa kulmaa niin SlowTwitchin mukaan se tulisi olla 140 ja 150 asteen välissä. Artikkeleissa joita olen lukenut on käytetty kulmana nilkan etupuolella väliä 25 ja 35 astetta. En tiedä sitten mistä tuo ero johtuu kun ainakin äkkiä luulisi, että muunnos on ihan vain vähentää kulma 180sta.
Kuten jo aiemmin olen viitannut, eräässä tutkimuksessa (2007) oli vertailtu sisämitasta ja kulmasta mitattuja korkeuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla tehon tuottoa ja vammojen ehkäisyä. Tässä tutkimuksessa todettiin, että satulankorkeuden määrittäminen kulmasta olisi parempi keino, koska lasketut satulan korkeudet sijoittuivat kulma asteikolla myös suositusten ulkopuolella. Kulman ollessa väärä havaittiin muutoksia tehon tuotossa ja vamma alttiudessa.
No joo tuossappa sitten pohjaa … Eli, jos taas lukijoilla olisi kommentteja tai kokemuksia aiheesta niin saataisiin keinot kunnon syyniin ...
Minkälaisiin korkeuden määritys menetelmiin olen sitten törmännyt? Oikeastaan mittaus menetelmiä on kaksi. Satulan korkeuden voi laskea jalansisämitasta tai määrittämällä polven kulma kun poljin on ala-asennossa. Kolmas, ei niin noissa tieteellisissä artikkeleissa käytetty keino, on tietenkin ihan vain katsomalla, mutta se vaatiikin sitten hieman kokeneemman silmän ja toisaalta oman satulankorkeuden määrittäminen on aika hankalaa :D
Jalansisämitasta korkeuden määrittämiseen on kaksi keinoa. Sisämitan voi kertoa 0.883lla. Saatu tulos kertoo suositeltavan etäisyyden kampikeskiön ja satulankeskikohdan välille. Toinen keino on kertoa sisämitta 1.09llä. Tätä mittaa käytetään etäisyydeksi polkimen ja satulan keskikohdan välille kammen ollessa alhaalla. Tarkempaa tutkimusta en ole mittaus tapojen välillä lukenut, mutta jos puujalka logiikalla lasketaan kammenpituuksia kerrottujen etäisyyksien erotuksesta vaikuttaisi, että jonkinlaista yli ja ali arviointia syntyy kun jalan mitta poikkeaa keskimitoista (85cm-90cm).
Toinen tapa on sitten tuo kulmanmittaaminen. Yksinkertaisimmillaan se tapahtuu merkkaamalla reisiluun molemmat päät ja nilkan keskikohta. Kulman mittaaminen tapahtuu näistä tiedoista. Itse kulman voi määrittäminen tapahtuu jalan ollessa ala-asennossa. Kulma voidaan mitata joko pakarasta nilkkaan tai nilkan etupuolelle syntyvästä kulmasta (kuva edellissä postissa). Jos mietitään tuota pakarasta aukeavaa kulmaa niin SlowTwitchin mukaan se tulisi olla 140 ja 150 asteen välissä. Artikkeleissa joita olen lukenut on käytetty kulmana nilkan etupuolella väliä 25 ja 35 astetta. En tiedä sitten mistä tuo ero johtuu kun ainakin äkkiä luulisi, että muunnos on ihan vain vähentää kulma 180sta.
Kuten jo aiemmin olen viitannut, eräässä tutkimuksessa (2007) oli vertailtu sisämitasta ja kulmasta mitattuja korkeuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla tehon tuottoa ja vammojen ehkäisyä. Tässä tutkimuksessa todettiin, että satulankorkeuden määrittäminen kulmasta olisi parempi keino, koska lasketut satulan korkeudet sijoittuivat kulma asteikolla myös suositusten ulkopuolella. Kulman ollessa väärä havaittiin muutoksia tehon tuotossa ja vamma alttiudessa.
No joo tuossappa sitten pohjaa … Eli, jos taas lukijoilla olisi kommentteja tai kokemuksia aiheesta niin saataisiin keinot kunnon syyniin ...
6 kommenttia:
Vanha kunnon mittaustapa;lähtökohtana että kantapää(ilman kenkää) pitää yltää jalka suorana ala-asennossa polkimeen satulassa istuttaessa ja sitten siitä nostetaan satulaa omantunnon mukaan muutamia senttejä. Ja joka lenkillä kuusiokoloavain mukana,niin eiköhän se siitä löydy.Vanha tapa parempi, kuin repullinen uusia.
Onhan niitä hyviäkin vanhoja tapoja, mutta anonyymin mainostama ei mielestäni kuulu niihin (tai olihan se hyvä silloin kun ei muita tapoja tunnettu).
Joo tuo eka kuulostaa kyllä varsin tutulle :D
Mieleen tuli vielä yksi, joka varmaan on tuon 0.883 kertoimen johdannainen tai jokin keskiarvo, eli tuosta sisämitasta vähennetään 10cm ja sipastaan satulankorkeus siihen.
Olen hakenut pyöriini satulan korkeuden männävuosina juuri anonyymin laittamalla jalka suorana ilman kenkää metodilla.
Viimeiset vuodet sitten jatkoasettamalla sivukuvasta polvenkulma-analyysillä.
Siihen sitten bonuksena olen videoinut pyöritystä takaapäin ja katsonut ettei lantio pompi ihan holtittomasti.
Kenttätesteissä sit loppusäätö fiiliksen mukaisesti.
Olen kuullut väittämän että proffien (ainakin maantiellä) satulat olis tippuneet viimeaikoina. Syyksi väitetään että powermittareiden tultua on huomattu voimantuoton pysyvän tasaisempana matalammalla satulalla pyörittäessä. Teoreettisesti kai korkeammalla satulalla pyörittäessä saadaan kovempi voimapiikki...hmmm ????
Ajoin eilen TT-fillarin talvisäilytykseen ja satula tuntui epäilyttävän matalalta. Nyt pitää kaivaa vanhat mittadatat esille ja katsoa onko tolppa valunut jossakin vaiheessa vai olenko ihan oikeasti ajellut noin loppukesän.
Satulan korkeuteen vaikuttaa paljon myös ajotekniikka, nilkan ja pohkeen käyttö. Mitä paremmin käyttää nilkkaa, sen enemmän säästää isoja reisilihaksia ja satula puolestaan voi olla korkeammalla.
Hawain kisassa näkyi hyvin uusi vallitseva ajotapa jossa ajetaan satulan kärjestä, käyttäen pohjetta ja säären etuosan lihasta säästäen isoja reisilihaksia juoksuun.
Vaatii kyllä harjoittelua. Itse ajoin viimeiset kaksi vuotta tällä tekniikalla.
Hienoa, että vanha konkarikin on herännyt keskusteluun!
Aikalailla kärestä pojat tosiaan veti Konalla. Mutta tuo nilkan käyttö on ehkä taas yksi hyvä perustelu satulan korkeuden määrittämiselle polven kulmasta. Noissa sukka ja laskenta hommissa jalkaterän osa jää kokonaan huomiota vaille tai menee jonkin arvion mukaan.
Toinen puoli on se, että kokemuksesta tuollainen kuusiokolo taskussa säätäminen vaatii aika tarkan kirjanpidon :D Lisäksi seuraava ongelma on edessä kun pitäisi talvipyörään tai toisille polkimille saada vastaavat asetukset pelkän satulankorkeuden perusteella...
Lähetä kommentti